Sunnuntai-iltana 2. vuoden kadetit seurasivat kun Leijonalippu nousi juhlallisesti Vuosangan Johtolan salkoon. Loppuillan pimeyden rikkoivat vain kaksi jätkänkynttilää, jotka valaisivat lumisen kuusimetsän komealla loimullaan. Huipulla lippu kilautti lumen pois lipputangon nupista, joka leijaili hiljalleen maahan. Näin jatkui vuosikymmeniä vanha perinne, jossa kadetit aloittavat Vuosangan ampumaharjoituksensa lipunnostolla. Vuoden 2014 ampumaharjoitus oli alkanut.
Toisena vuonamme Vuosangassa vastuu ja vapaus kasvavat huomattavasti. Viikon päästä ensimmäiset meistä auskultoivat oikeudet johtaa ryhmän taisteluammuntoja, samalla kun ensimmäisen vuoden kadetit hankkivat oikeuden toimia ammuntojen tulitoiminnan valvojina. Täällä saamme kuitenkin harjaantua ammatissamme ensiluokkaisessa ympäristössä. Kuten vanha vitsikin kuuluu, sotilaan päässä ei liiku kuin ”seuraava ruoka, oma punkka ja Sotilaskotiauton vierailuaika”. Vaikka tämä ei (aina) pidä paikkansa, niin on totta että näitä huolia vailla oleva sotilas keskittyy paremmin tehtäväänsä. Seuraavien viikkojen aikana noista huolista ei ole tietoakaan, kiitos Kainuun Prikaatin erinomaisen harjoitusalueen, iloisten sotilaskotisisarten ja joustavan huoltoalamme.
Lipunnoston jälkeen loppuilta kului majoittumiseen, suksien kuittaamiseen, sekä valmistautumiseen maanantain haasteisiin. Luvassa oli paljon mainetta ja legendoja synnyttänyt hiihtovaellus, joka etenkin etelässä kasvaneilla sunnuntaihiihtäjillä nostatti kylmän hikipisaran otsalle. Monet viihtyivätkin iltamyöhään suksihallilla, voidellessaan ja hioessaan suksiaan parhaaseen mahdolliseen kuntoon.
 |
| Aamu valkenee ja ryhmät lähtevät liikkeelle. |
Maanantaiaamu alkoi valjeta 08:30, kadettien jo hiihtäessä. Pakkasta oli -13 astetta ja päivästä oli tulossa aurinkoinen. Sää oli optimaalinen päivän vaellukselle, jonka aikana Kuhmon luonto tarjosi meille äärimmäisen komeita talvimaisemia. Reitin kokonaispituus oli 36 kilometriä, joka koostui 14 ja 22 kilometrin hiihtolenkeistä. Näiden välissä tuli viettää lounastauko. Vaelluksen oppimistavoitteina olivat hiihtotaidossa harjaantuminen, sekä oman ja ryhmän toimintakyvyn ylläpito kylmissä olosuhteissa suoritettavilla pitkillä siirtymisillä. Alun liukastelujen jälkeen hiihtotaito laduttomilla poluilla alkoi palautua mieleen. Tosin lähes jokainen tuli hauskuuttaneeksi ryhmäänsä jollakin marssin lukemattomista alamäistä. Kadettien mäenlaskutyylit vaihtelivat ”itsesuojeluvaistottomasta tykinkuulasta” ”pelosta täristen auraavaan lasketteluoppilaaseen”. Tämän jälkeen matka jatkui todennäköisimmin lyhyen matkaa ladun ulkopuolella, sen jälkeen näkyi valkea pölähdys ja erinäinen määrä raajoja, sauvoja ja suksenpäitä. Hyvän ryhmähengen, kevyen kenttähuumorin ja suomalaisen sisun ansiosta ladulle palattiin kuitenkin hymyssä suin, ja pahimmilta henkisiltäkin kolhuilta vältyttiin.
Päivä eteni vastaavien hauskojen hetkien värittämänä, milloin hymyssä suin ja auringonpaisteessa, milloin räkä poskella ylämäessä. Ajoittain meno oli hyvinkin rankkaa, kovempien latupetojen kiitäessä edellä, itse sinnitellen raivolla ja tahdonvoimalla perässä. Nopeasti muodostunut aselajihenki sai kuitenkin painamaan täysillä maaliin asti, toimimme nimittäin ensimmäistä kertaa aselajiryhmissämme. (Kenttätykistön kadetit keskenään, kranaatinheittimistön kadetit omana joukkueenaan jne..) Taitavammat hiihtäjät auttoivat heikompia, ja tauoilla iloinen (ja armoton) kadettihuumori piti mielen korkealla. Loppusuoralla syntyi tiukka kädenvääntö, kun rajakadetit ja rannikko- ja tiedustelulinjojen kadettien yhdistelmäjoukkue vaihtoivat johtopaikkaa useaan kertaan. Lopulta Rajakadetit nappasivat johtoaseman kolme kilometriä ennen loppua, eivätkä enää luopuneet siitä. Onnea voittajille!
 |
| Ammunnan suunnittelua; käsisuuntakehän käyttö tulee tutuksi. |
Tiistaina käynnistyivät ammuntoihin tähtäävät tehtävämme. Kadetit jaettiin kahtia, toinen puolisko suuntasi räjäytysharjoitukseen, toinen suorittamaan maastontiedustelua omia ammuntojaan varten. Maastontiedustelussa Santahaminassa kartalle luonnostelemamme ammunnat sidottiin ensi kertaa tulevaan ammuntamaastoon, ja muutoksia tuli hurjasti. Vuosangan ammunnat ovat yleensä haastavampia ja monipuolisempia, kuin varusmiesten normaalisti palveluksessaan suorittamat ammunnat. Tämä johtuu siitä, että kadeteille annetaan Vuosangassa huomattavasti laajemmat aika- ja henkilöstöresurssit niiden toteuttamiseen. Omalla ampumapaikallamme ammunnat paisuivatkin melkein kaksinkertaisiksi alkuperäisiin suunnitelmiin nähden, mutta joskus ammuntoja leimaavaa pitkäveteisyyttä ei varmasti ole luvassa! Siinä missä me tulemme hikoilemaan tämän viikon, ensi viikosta alkaen ampujat ja ensimmäisen vuoden kadetit saavat varmasti suoritettavakseen haastavia, mielenkiintoisia ja ennen kaikkea opettavaisia ammuntoja!
 |
| Ammunnan suunnittelua sisällä; neula liikkuu tasolla. |
Näissä tunnelmissa kaikille jo Vuosangassa oleville paljon taistelumieltä ja tuliannoksellisen CDH:ta!
Kaikilta kadeteilta terveiset kotiväelle,
ja simppukurssille tervetuloa Vuosangan lämpöön!
Kadetti NNo
