Julkaisijan intro: valitettavasti julkaisija ei pysty tukemaan kirjoittajien tekstiä valokuvin. Kovalevy, jossa valokuvat olivat - sekä koko harjoituksen bittimateriaali - hajosi perjantai-aamuna - parametri ei kelpaa...harmi.
Kaksi viikkoa Vuosangassa on pian ohitse. Viimeiset
ammunnat päättyivät iltapäivällä ja sen jälkeen on valmisteltu lähtöä takaisin
Santahaminaan. Pakkaamisen ja erinäisten varusteiden huollon ja palautusten
yhteydessä, olemme muistelleet täällä viettämäämme aikaa ja kaikkea kokemaamme.
Ennen kaikkea olimme tulleet tänne oppimaan. Sitä
onkin tehty. Olemme oppineet kuinka toimitaan taisteluammuntojen eri
toimihenkilötehtävissä, sekä saaneet hyvän kuvan taisteluammuntojen
järjestämisestä ja toteuttamisesta. Tämän lisäksi olemme oppineet mitä vaatii
arktisissa oloissa toimintakyvyn ylläpito, taisteleminen ja ylipäänsä
selviytyminen. Viikon ajan saimme myös harjaantua sotilaan perustaidoissa kuten
ampumisessa ja toiminnassa yksittäisenä taistelijana sekä johtajana
taistelutilanteessa.
Oppimisen ohella on tapahtunut muutakin. Olemme
oppineet tuntemaan toisemme. Kaiken yhdessä kokemamme johdosta on kurssimme
henki tämän kahden viikon aikana kasvanut tuntuvasti. Muistiimme ovat
piirtyneet yhteiset aamuiset hiihdot lumoavan kirkkaan tähtitaivaan alla, salamannopeat
hyökkäykset keskipäivän hankien kimalluksessa, sekä päivän aikana opittujen
asioiden puinti saunan lämmössä tai sotilaskodissa munkkikahvin äärellä. Oman
kurssin lisäksi olemme olleet paljon tekemisissä toisen vuosikurssin kadettien
kanssa. Työskennellessämme yhdessä ammuntojen onnistumisen eteen ovat välimme
muodostuneet enemmän ammattimaisiksi ja tiukka hierarkiakin on hieman
löyhtynyt.
Kevään odotetuin ja kenties pelätyin harjoitus on
saavuttamassa päätöksensä, ja yksi iso askel upseeriksi kasvamisessa on
otettu. Tällä hetkellä uupuneen kadetin ajatuksissa
päällimmäisenä on kaikesta huolimatta huominen paluumarssi Santahaminaan ja
sitä seuraava rentouttava viikonloppu.
100.kadettikurssi, kadetit
Tahvo Hirvonen ja Feisal Bedretdin.
