28. tammikuuta 2014

Henkinen taistelukenttä



Erinäisten lähteiden mukaan taistelukenttä haastaa sotilaan arvaamattomuudella, raakuudella ja nopeasti vaihtuvilla tilanteilla. Kadettien koulutuksessa raakuus tulee lähinnä hylätyn ampumakäskyn tai selvityksen muodossa, mutta muut taistelukentän elementit ovat olleet hyvinkin vahvasti läsnä viime viikkoina. Toisella vuosikurssilla Vuosangan harjoituksen kunniallinen selvittäminen vaatiikin sopeutumiskykyä.

Harjoitukseen lähdettäessä takana on syksy akateemisia opintoja pientä taktiikan opintojakson ulkoiluvaihetta lukuun ottamatta. Auditoriossa vietetyt viikot ovat koulineet meitä kohti tieteellisen tutkimuksen ensimmäistä etappia. Kandiaiheet valittiinkin pääasiassa ennen hyvin ansaittua joululomaa. Loman jälkeen valmistelut leiriä varten alkoivat melko seesteisissä tunnelmissa varomääräyksien kertauksen ja ammuntojen suunnittelun merkeissä.

Paluu käytännön sotilaskoulutukseen 36 kilometrin hiihtomarssin muodossa antoi herätyksen seuraavia viikkoja varten. Ajatukset kansainvälisestä turvallisuusdynamiikasta oli viimeistään nyt syytä siirtää oman toimintakyvyn ylläpitoon, ja valmistautua mentaalisesti tuleviin ammuntoihin.
Ensimmäisen viikon räjäytysharjoitusten ja ammuntojen valmistelun jälkeen tulikin seuraava kulttuurishokki. Vierumäellä järjestetty liikuntaleiri siirsi painopistettä entistä enemmän fyysisestä toimintakyvystä huolehtimiseen. Samalla kuitenkaan ei voinut täysin unohtaa valmistautumista varsinaiseen päätapahtumaan, eli seuraavan viikon ammuntojen johtamiseen. Kolmen kadetin kohdalle osunut vierailu Ruotsin Försvarshögskolaniin Vierumäki-vaiheen lopuksi lisäksi edesauttoi Kainuun maisemista irtautumista.
Kaikesta huolimatta maanantaina oli osastomme tulikoe ensimmäisten johdettujen ammuntojen muodossa. Vierujoogan ja telinevoimistelun jälkeen täytyi ajatusten olla tiukasti koulutuksessa, taistelutekniikassa ja palvelusturvallisuudessa. Kahvakuulan sijaan käsittelyssä olivat oikeat räjähteet ja patruunat sekä ryhmällinen ihmisiä, joiden turvallisuudesta on vastattava.
Upseerit koulutetaan toimimaan johtajina olosuhteissa, joita emme kykene rauhanaikana mallintamaan. Toivottavasti valtiomme ei myöskään tarvitse ulosmitata näitä taitoja tulevaisuudessa. Kuitenkin upseerien on kadettikoulutuksen alusta lähtien kyettävä sopeutumaan vallitseviin olosuhteisiin. Palvelustehtävät tulevat suurella osalla poikkeamaan huomattavasti kriisiajan vaatimuksista, mutta siitä huolimatta meidän täytyy olla valmiita vastaamaan niihin. Tämän vuoksi Vuosangan ampumaharjoitus kannattaisi ottaa myös henkilökohtaisena ”ihmiskokeena” ja tarkkailla omia kirkkaita ja vähän synkempiäkin hetkiä, ja niiden aiheuttamia reaktioita. Tuskin kukaan seikkailee toimintakykynsä äärirajoilla, mutta myös vähemmällä voi oppia jotain uutta itsestään.

Kadettialikersantti Olli Saarinen
99. kadettikurssi